Moosa Myllykangas - Taiteilijan unelma

Myllykangas, Moosa

Olen syntynyt Sievin Järvikylän Metsäperälle kahdeksanlapsisen perheen kuudenneksi lapseksi. Lapsuudessani leluja oli vähän ja siksi leikit ja leikkivälineet kehiteltiin itse. Majanrakennus, käpyjen kerääminen pienen taskurahan toivossa, lumilinnojen kaivaminen kinoksiin ja pääsiäiskokon rakentamien olivat tavanomaisia puuhia. Kesällä leikittiin kauppaa. Erilaiset kasvit, kaarnat ja kivet olivat kaupattavia tuotteita, jolloin voikukka oli voita ja puunkaarna leipää.

Lapsityövoiman käyttö oli tuohon aikaan maaseudulla enemmän sääntö kuin tuomittava poikkeus. Heinäkasan polkeminen oli kuitenkin luovaa toimintaa, kun yksi lapsista oli metsästäjä ja toiset harakoita. Orrelta alas ammuttu harakka singahti heinäkasaan ja työ oli hauskaa, tai sitten aika kultaa muistot. 

Mummo opetti minut kolmevuotiaana virkkaamaan ja siitä lähtien itselleni oli selvää, että minusta tulee taiteilija. Äitini opetti minulle tietämättään värioppia, kun sain sommitella räsymattojen värityksiä hänen kanssaan. Eriväriset matonkuteet olivat inspiroivia. Niinpä olen kulkenut pitkän tien tekstiilitaiteen kautta tähän päivään. Vähitellen teosten materiaalinen raja on hälventynyt ja enää ei ole väliä mitä materiaalia käytän, kunhan se tukee kulloisenkin teoksen sanomaa.

Havaitsemisen perusta on kehollisuudessamme. Kun keho on yhteydessä havaittuun maailmaan, se on ymmärtämisen ja käsittämisen yhteinen instrumentti. Käden välityksellä syntyy herkin ja monipuolisin yhteytemme maailmaan. Tulevaisuus ei rakennu vain nykyhetkestä vaan sillä on aina mukana menneisyys. Työ on dialogia hengen ja materian välillä.

Mikä on taiteilijan unelma? Minulle se oli lausahdus ystävälleni, kun menimme Kiasmaan Heli Rekulan avajaisiin: ”Olisinpa minäkin joskus niin arvostettu taiteilija, että pinkit liput liehuisivat.” Pinkit liput liehuvat nyt teoksessani vaikka eivät Kiasman ulkoseinälle ole päässeetkään.

Kaikki taideteokset ovat artefakteja, ihmisen tekemiä osia olevasta. Taiteessa on paljon abstrakteja alueita, kuten teatteri, musiikki, performanssiesitykset jne. Materiaalipohjaisessa taideteoksessa konkreettinen materia kantaa aina henkistä aatetta, taiteen sisältöä. Toteuttamistekniikalla voidaan taiteessa sanoa olevan väistyvä rooli.

Kauneus on lopulta katsojan kokemuksessa. Näin oli Metsäperän lasten leikeissäkin: mikäpä sen kauniimpaa kuin somasti asetellut kivet ja kaarnat leikkikaupan hyllyllä.

Moosa Myllykangas